Metsästysvuosi vaihtui 1.8.2018

Uusi metsästysvuosi vaihtui metsästäjille 1.8.2018. Riistakanta voi hyvin, miten voi metsästäjät ja miten voi alueen asukkaisiin päin yhteistyö?

Riistakanta

Hirviä talvehti alueella noin 8 hirveä, joka oli noin 2,7 hirveä/1000 ha  ja nyt heinäkuusta lähtien kanta on kasvanut ennen kaikkea uroshirvillä jotka ovat lähteneet vaeltamaan talvilaitumilta Rutalahti-Kausa alueelta. Hirvikanta riistakameroista pääteltynä on nyt elokuun alussa yli 20 hirveä ja liikkuu Pyhäntaan ja Asikkalan Isosuon välillä sekä Pyhäntaan ja Urajärventien välillä. Vasojan kanta on edellisvuosien tapaan kokonaiskantaan verrattuna alhainen. Lupamäärät ovat edellisvuosien kaltaiset ja hirvimäärä saman kaltainen, joten oletettavaa on että talvikanta pysyy Riistakeskuksen edellyttämässä tasossa 2,5-3,0 hirveä/1000 ha.

Hirven aiheuttamia latvustovahinkoja tuli talvella jonkin verran. Kesällä on sattunut yksi hirvikolari Heinlammin kohdalla. Metsäkauriskolareita oli Pyhäntaalla kolme koko edellisen metsästyvuoden aikana. Valkohäntäpeurakolareita ei sattunut edellisen metsästysvuoden aikana.

Valkohäntapeurakanta on edellisen vuoden kesään verrattuna korkeampi. Lupamäärältään valkohäntäpeurakantaa verotetaan niin että kanta pysyy samalla tasolla edelliseen metsästysvuoteen verrattuna ja on näin Riistakeskuksen tavoitetasossa. Tosin alueella on viime syksystä lähtien havaittu ilveksiä, jotka voivat nopeasti verottaa valkohäntäpeurakantaa ja siirtää sen toiselle alueelle.

Loppukevät ja kesä on ollut lämmin ja vähäsateinen, joka on ollut hyvä olosuhde metsäkanalintukannalle. Sääolosuhteet ovat mahdollistaneet pienten ötököiden riittävyyden nuorille metsäkanalintutipuille alkukasvun proteiinitarpeisiin. Oletettavasti seuraavasta talvehtivasta metsäkanalintukannasta tulee hyvä.

Sepelkyyhkyille sääolosuhteet ovat olleet myös hyvät ja pesintä on onnistunut kahdella pesinnällä kesän aikana ja sepelkyyhkymäärä on runastunut. Jos lämmintä jatkuu, niin osa sepelkyyhkyistä tekee oletettavasti kolmannen pesinnän ennen poismuuttoa. Sepelkyyhkyillä on kaksi poikasta pesintää kohden.

Jäniskanta on entisestään kasvanut ja sitä tulisi verottaa enemmän kuin viime vuonna. Viime vuonna metsästäjistä yksi sai myös jänisruton itselleen, joten ihan terveessä kunnossa jäniskanta ei myöskään ole.

 

Pyhäntaan kyläyhteisössä metsästystä seurana tulee täyteen 60-vuotta toukokuussa 2019

Maanomistajien, alueen asukkaiden ja metsätäjien välillä yhteistoiminta on mahdollistanut metsätyksen Pyhäntaan kylällä pitkään ja muodostanut osan Pyhäntaan perinnettä. Metsästysalueiden omistukset ovat siirtynyt sukupolvien myötä, jonka seurauksena noin puolet maanomistuksista on siirtynyt Pyhäntaalla asuvilta ulkopaikkakuntalaisille ja samalla ovat siirtyneet myös metsästäjienkin asuinpaikat. Reilu puolet metsästäjistä asuu Pyhäntaalla ja toisaalla asuvat ovat maanomistuksen perusteella jäseninä metsästämässä alueella. Tämä on tuonut omia haasteita, kuten Pyhäntaan asukkaat eivät kaikkia tunnista metsästäjiä ja miten tuntemattomiin metsästäjiin tulisi suhtautua. Yhteydenpito metsästyksenkin osalta on tärkeätä alueen asukkaisiin ja seurana olemme myös valmiita muuttamaan käytäntöjä yhteydenpidon ylläpitämiseksi näiden kotisivujen kuulumisienkin lisäksikin. Meille metästäjille ei maanomistajilla eikä alueen asukkailla ole sellaista asiaa mistä ei voisi olla yhteydessä seuran edustajiin. Kun mestästysalueella tapaatte metsästäjän, metsästäjät mielellään myös kertovat mitä ovat sillä hetkellä tekemässä ja millä alueella metsästys tapahtuu.

Metsästys lähellä asuinrakennuksia

Pyhäntaa on tyypillistä kylämäistä, suomalaista maalaisasutusta. Kaikki metsästyksen toteuttaminen lähtee turvallisuudesta ja siitä ettei metsästys aiheuta kenellekkään vahinkoa. Tämä periaate on otettu Suomen metsästyslaissakin huomioon, kuitenkin mahdollistaen metsästyksen Pyhäntaan kaltaisien kylien yhteydessä. Tämän osalta on ollut kysymyksiä kuinka lähellä voimme metsästää asutusta. Metsästyslaki määrittää ettei ampuminen saa tapahtua 150 m lähempänä asuttua asuinrakennusta ilman rakennuksen omistajan tai haltijan lupaa. Toki metsästystä ilman ampumistakaan ei saa tapahtua pihoissa ilman asunnon omistajan tai haltijan lupaa, mutta metsästysalueen yhteydessä olevalla tiellä metsästäjät voivat siirtyä jalan asutuksenkin ohi, mutta ampumisen tulee tapahtua kauempaa kuin 150 m asuinrakennuksesta. 

Yhteistoimminnasta hyötyvät metsästäjät ja maanomistajat

Seuran säännöt, metsästysvuokrasopimukset edellyttää ja mahdollistaa riistanhoitoa ja toisaalta myös edellyttää aktiivista metsästystä hirvieläinten osalta, jotta maa- ja metsätalousvahingot  pysyvät yhteiskunnallisesti hyväksyttävällä tasolla. Erityisesti hirven metsästys on hirvimetsästysryhmään kuuluville niin metsätysmahdollisuus kuin myös velvollisuus. Enemmän taimikkovahinkoja torjuvalta velvollisuudelta se myös tuntuu silloin kun syksyllä sataa vettä, niin kuin viimesyksynä koko ajan ja on melko tuulista sekä kylmää. Viimesyksyisen sään ollessa passimies viettää taukoa lukuunottamatta vesisateessa ja kylmässä jahtipäivästä toiseen noin yhden neliön alueella odottaen hirvitornissa, josko sieltä sillä kertaa valikoivasti kaadettavaksi  sopiva hirvi saapuisi. Moni hirviryhmästä ei ammu hirveä vuosiin, vaan odottaa sopivan hirven saapumista vuodesta toiseen kohdalleen. Toki monelle hirven metsästäjälle mukanaolo velvollisuuden tunteestakin on jo riittävän palkitsevaa ilman ampumatilanteen tulemista omalle kohdalle. Metsästäjät myös ilmoittavat mahdolliset hirvieläinvauriot, lumivauriot ja myrskyvauriot maanomistajille ja pitävät silmällä ettei alueella metsästetä ilman lupaa tai päästetä vapaana juoksevia koiria riistaa häiritsemään. 

Yleinen keskustelu on kääntynyt välillä siihen, että tulisiko metsästäjien maksaa metsästysvuokrasopimuksissa vuokraa maanomistajille harrastustoiminnastaan. Suomessa metsästys on pysynyt toistaiseksi kaiken kansan toimintana muihin maihin verrattuna, joissa vain varakkaat pystyvät metsästystä harrastamaan ohjatusti maanomistajien palkkaaman riistanhoitajan järjestämänä. Metsästys ei ole nytkään halpa harrastus kaikkine nykymääräyksien mukaisine varustuksineen, jotka ovat parantaneen kanssametsästäjien turvallisuutta ja eläimen lopettamisen kannalta hallitumpia riistalaukausia. Kilohintaa eikä käytettyjä tunteja riistalihalle ei metsästäjän kannata alkaa laskea, jottei pahoita mieltään. 

Suomessa maanomistajien ja metsästäjien välinen ymmärrys on mahdollistanut että molemmat hyötyvät alueella metsästystoiminnasta pitkällä aikavälillä parhaiten ilman rahallisia korvauksia puolin ja toisin. On selvää, jos Pyhäntaalla ei hirviä kaadettaisi valikoivalla metsästyksellä pariin vuoteen, niin alueen hirvikanta olisi todella suuri nyt talvilaiduntavasta määrästä tuottaen suurta määrää maa- ja metsävahinkoa ja liikenneonnettomuuden merkittävästi kasvavaa riskiä. Hirven lihan osuudesta Pyhäntaalla on ollut tapana jakaa lihaa maanomistajille vuokrattujen alueiden suhteessa, kun toisaalla on käytäntöjä joissa lihaa on toimitettu vain maanomistajalle jonka maalle hirvi kaatuu tai lihaa arvotaan maanomistajien välillä. Pyhäntaalla ei koeta, että olemassa olevaa hirven lihaa kaikille maanomistajille jaon käytäntöä tulisi muuttaa.

 

Seuratoiminnan mahdollinen yhdistyminen

Naapuriseurojen kanssa yhteistyötä on harjoitettu jo pitkään. Keskusteluita on joidenkin naapuriseurojen aloitteesta käyty seurojen yhdistämisestä. Monelta osin metsästysseuratoiminta on nykylainsäädännön ja Riistakeskuksen kasvavien edellytyksien myötä hallinnollisesti kuormittavaa. Myös seuratoiminnassa yhdistymiseen vaikuttaa metsästyskoirakanta, joka kokee myös murrosta metsästäjien asuessa maanomistuksien myötä entistä enemmän kaupungeissa joissa kaikki metsästyskoirat eivät viihdy tai metästäjä asuu kaukana metsästysalueesta jolloin koiran koko vuoden harjoittelu on vaikeaa. Seuroja yhdistämällä nämä asiat helpottuisi, mutta tämä toisaalta edellyttää isommalta seuralta entistä tehokkaampaa yhteydenpitoa alueen asukkaisiin tunnettuuden ylläpitämiseksi. Tähän olemme alkaneet miettiä aluevastaava menettelyä, jolloin alueen asukkaille olisi tuttu yhteyshenkilö metsästysasioissa omalla lähialueellaan. Mitään ei ole asiasta vielä päätetty, muuta kuin selvitämme asioita ja aloitamme myös asiasta laajemman kuulemisen.

 

Riista voi hyvin, pidetään yhteistoiminta hyvänä ja metsästäjät motivoituneina myös velvollisuudesta maa- ja metsänomistajiin päin tuottaen etua kaikille osapuolille.

 

 

Heikki AlénHeikki Alén
Olen Pyhäntaan Erämiesten puheenjohtaja. Kirjoitan kuulumisia 1...3 kk välein.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

WordPress spam blocked by CleanTalk.
X
X