Riistanhoitosuunnitelman pääkohdat
2018-2019

Lahtökohta riistanhoitosuunnitelmaan

Riistataloussuunnittelua tehdään lyhyelle- ja pitkälle aikavälille tavoitteena kestävä riistakanta jota voidaan metsästää kuitenkin niin, että maa- ja metsätalousvahinkoja voidaan välttää mahdollisuuksien mukaan. Metästysseura käsittelee vuosittain vuosikokouksessaan yksityiskohtaisen riistanhoitosuunnitelman.

Riistakantojen verotussuunnittelussa noudatetaan vuosittaista Suomen riistakeskuksen tavoitteita ja vaatimuksia. Näillä on vaikutusta pyyntiluvanvaraisten riistaeläinten pyyntilupien määrään. Suomen riistakeskuksen valtakunnallisella tasolla verotuksen suunnittelu tukee kestävästi metsästettävien luvanvaraisten riistaeläinkantojen ylläpitämistä tai palauttamista sekä luvanvaraisten riistaeläinkantojen aiheuttamien vahinkojen pitämistä mahdollisimman alhaisena viranomaisten määrittelemällä yhteyskunnan hyväksymällä tasolla. Suomen riistakeskus tekee yhteistyötä Metsäkeskuksen kanssa.  Maanomistajat voivat hakea riistaeläinten aiheuttamista vahingoista korvausta Metsäkeskukselta, mutta on tärkeätä ilmoittaa vahingoista myös metsästysseuralle. Otamme huomioon riistavahingot ja riistavahinkoriskin riistahoitosuunnitelman laadinnassa ja sen toteutuksessa.

Metsästyslain 20 § mukaan metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistakannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantoja ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä.
Riistakantojen verotuksen onnistumisen edellytyksenä on, että riistakannoista sekä niiden aiheuttamista ongelmista ja vahingoista saadaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa ja näitä tietoja voidaan käyttää riistanhoitosuunnittelussa.

Toiminta-alueella on tarkoitus ylläpitää talviruokintapaikkoja 5-6 paikkaa,  riistapeltoja 3-4 peltoa ja nuolukiviä 6-7 paikassa. Vesilinnuille ruokinta on ollut vähäistä ja sopivia kosteikkoalueista ollaan kiinnostuneita vesilintujen ruokinnan lisäämiseksi. 

Metsästettävät riistaeläimet ja niiden metsästysajat löytyvät tästä Suomen riistakeskuksen sivun-linkistä.

Hirvi

Isoimmista riistaeläimistä Suomen luonnonvarakeskus ylläpitää laajaa tietorekisteriä sivulla riistahavainnot.fi. Pyhäntaan Erämiesten metsästysalue kuuluu Etelä-Häme 3 hirvitalousalueeseen, joka ulottuu Pyhäntaalta Padasjoelle ja Hauholle. Rekisteri perustuu pääosin metsästäjien tekemiin havaintoihin ja niiden kirjaamiseen Oma Riista – seurantajärjestelmään.

Merkittävästi tihein talvilaidunalue Pyhäntaan lähellä on Kausa-Rutalahti-alue, jossa hirvet tekevät merkittävää metsätuhoa vuosittain.Pyhäntaan alueet ovat hirvelle elinympäristönä suotuisan metsäiset. Pyhäntaalla on kaadettu vuosittain noin puolet syksyn kannasta. Metsästyksen lisäksi hirvivahinkoja ehkäistään nuolukivien sijoittelulla alueille joissa vahinkoriski on pienin.

Valkohäntäpeura

Vakiintunutta valkohäntäpeurakantaa Pyhäntaalla ei ole. Asikkalan raja-alueella on ollut joitain pysyvämpiä reviirejä isojen peltoalueiden läheisyydessä. Vuotuiset vaihtelut kannassa on suuria vaikkakin valkohäntäpeuran reviiri on huomattavasti pienempi kuin hirven.

Talviaikaan kantaa ruokitaan ruokinta-automaateilla. Kannan verotus on noin puolet kannasta. Metsästys painottuu valikoivaan metsästykseen kyttäämällä. Kasvanut ilveskanta on verottanut valkohäntäpeurakantaa.

Metsäkauris

Metsäkauriskanta on naapurialueisiin nähden pienempi. Kantaa on verottanut korkea ilveskanta. Metsäkaurista ruokitaan samoilta ruokintapaikoilta kuin valkohäntäpeuraakin. Metsäkaurista metsästetään valikoivana metsästyksenä kyttäämällä.

Villisika

Vahvistettuja villisika havaintoja ei ole ollut lähivuosina. Pysyvämpää villisikantaa on toiminta-alueen ulkopuolella 6-tien eteläpuolella, Orimattilan alueella ja siitä itäänpäin.

Majava

Majaville mahdollisia pesimispaikkoja on vähän. Majavaa ei ole viimevuonna havaittu.

Jänikset

Jäniskanta on runsas. Jänistä metsästetään. Alueella on sekä metsäjänistä että rusakkoa. Alueen jäniksissä on havaittu ihmisiin jäniksen käsittelyn yhteydessä tarttuvaa jänisruttoa.

Sepelkyyhky

Sepelkyyhky kanta on vähäisempi kuin esimerkiksi Asikkalan Vesivehmaalla. Sepelkyyhkyä metsästetään vähän. Kantavaihteluita on ja kannan kasvaessa myös maataloustuhot voivat kasvaa ja näin ollen metsästystä lisätään.

Vesilinnut

Suuria määriä vesilintupesintää ei ole alueella. Vesilintuja on edellisinä vuosina verottaneet merkittävästi pienpetoeläimet, kuten kettu ja supikoira. Vesilintujen elinympäristölle parantavat kosteikot olisi tervetulleita. Vesilintuja ruokitaan ja metsästys on vähäistä.

Kanalinnut

Metsäkanalintuja, metsoa, teertä ja pyytä on kohtuullisesti alueella. Niitä metsästetään. Metsästys on ollut vähäistä. Metsätaloussuunnittelussa pyydetään ottamaan huomioon metsäkanalinnuille oleellinen metsän monimuotisuus, toisaalta tiheikköisyys ja toisaalta avoimuus soidinreviireillä sekä sopiva määrä sekapuustoisuutta. Metson soidinalueiden selvittämisessä voimme olla apuna ennen suoritettavia metsätöitä.

Peltokanalinnuista fasaania on vähän ja peltopyytä ei ole havaittu. Niiden kasvatuksen kiinnostuksesta voi olla yhteydessä metsästysseuraan.

Pienpedot, kettu, mäyrä, näätä ja supikoira

Pienpetojen määrä on korkea ja ne verottavat maassa pesivien kanalintujen ja vesilintujen poikasmäärää merkittävästi. Pienpetoja metsästetään hirven metsästyksen yhteydessä, loukuilla, kyttäämällä, houkuttelemalla ja luolapyyntinä. Kapisia eläimiä on kannassa jonkin verran ja niiden määrä on lisääntynyt.

Suurpedot, ilves, karhu, susi ja ahma

Alueen ilveshavaintojen määrä on korkea. Naapuriseurojen alueella on havaittu myös korkeita ilveskantoja ja useita pentueita. Ilvestä metsästetään. Ilveksen yölliset vaellusreitit ovat muuttuneet kulkemaan pihoihin ja on havaittu, että ilvekset eivät välttämättä pelkää ihmisen läheisyyttä. Ilves on verottanut alueen peura- ja kauriskantaa. Vahvistettuja susi, karhu ja ahma havaintoja ei ole. Karhua on esiintynyt Asikkalassa ja Heinolassa.

Metsästäjät apuna tuholaistorjunnassa

Maanomistajan toimesta haettuihin tuholaisten torjuntalupiin kuten esimerkiksi räkättirastaan, sepelkyyhkyn, naakan ja variksen tuholaispyyntiin voi pyytää apua metsästysseuralta.

Riistametsänhoitoa metsäkanalintujen elinolojen ylläpitoon

Voit tutustua kurssimuotoisesti riistametsänhoitoon Suomen riistakeskuksen koulutusportaalissa, joka on osa Metsäkeskuksen METSO-hanketta. Voit testata samalla osaamisesi.

Alla video riistametsänhoidosta Metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen tuottamalla videolla

X
X