Yllä olevan Metsälehden videon voit katsoa Yuotubesta tästä linkistä.

 

Riista-sivustoa päivitetään 1…2 kertaa vuodessa. Viimeinen päivitys on tehty 22.2.2020. Riista-sivustolla kerrotaan riistakannan tilasta ja riistanhoidosta.

Riistanhoitosuunnitelman pääkohdat
2020-2021

Lahtökohta riistanhoitosuunnitelmaan

Riistataloussuunnittelua tehdään lyhyelle- ja pitkälle aikavälille tavoitteena kestävä riistakanta jota voidaan metsästää kuitenkin niin, että maa- ja metsätalousvahinkoja voidaan välttää mahdollisuuksien mukaan. Metästysseura käsittelee vuosittain vuosikokouksessaan yksityiskohtaisen riistanhoitosuunnitelman.

Riistakantojen verotussuunnittelussa noudatetaan vuosittaista Suomen riistakeskuksen tavoitteita ja vaatimuksia. Näillä on vaikutusta pyyntiluvanvaraisten riistaeläinten pyyntilupien määrään. Suomen riistakeskuksen valtakunnallisella tasolla verotuksen suunnittelu tukee kestävästi metsästettävien luvanvaraisten riistaeläinkantojen ylläpitämistä tai palauttamista sekä luvanvaraisten riistaeläinkantojen aiheuttamien vahinkojen pitämistä mahdollisimman alhaisena viranomaisten määrittelemällä yhteyskunnan hyväksymällä tasolla. Suomen riistakeskus tekee yhteistyötä Metsäkeskuksen kanssa.  Maanomistajat voivat hakea riistaeläinten aiheuttamista vahingoista korvausta Metsäkeskukselta, mutta on tärkeätä ilmoittaa vahingoista myös metsästysseuralle. Otamme huomioon riistavahingot ja riistavahinkoriskin riistahoitosuunnitelman laadinnassa ja sen toteutuksessa.

Metsästyslain 20 § mukaan metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistakannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantoja ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä.
Riistakantojen verotuksen onnistumisen edellytyksenä on, että riistakannoista sekä niiden aiheuttamista ongelmista ja vahingoista saadaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa ja näitä tietoja voidaan käyttää riistanhoitosuunnittelussa.

Toiminta-alueella on tarkoitus ylläpitää talviruokintapaikkoja 6-8 paikkaa,  riistapeltoja 4-5 peltoa ja nuolukiviä 6-7 paikassa. Vesilinnuille ruokinta on ollut vähäistä ja sopivia kosteikkoalueista ollaan kiinnostuneita vesilintujen ruokinnan lisäämiseksi. 

Metsästettävät riistaeläimet ja niiden metsästysajat löytyvät tästä Suomen riistakeskuksen sivun-linkistä.

Riistakannan kokonaisarviointia on vaikeuttanut leuto ja vähäluminen talvi 2019-2020. Riistan ei ole tarvinnut käydä talviruokintapaikoilla, eikä lumipeitettä ole ollut riittävän pitkäkestoisesti jälkien havainnointiin aiempien vuosien kaltaisesti.

Ylhäällä kuvassa hirvitiheys 31.12.2018
Hirvitiheys 15.1.2020

Hirvi

Isoimmista riistaeläimistä Suomen luonnonvarakeskus ylläpitää laajaa tietorekisteriä sivulla riistahavainnot.fi. Pyhäntaan Erämiesten metsästysalue kuuluu Etelä-Häme 3 hirvitalousalueeseen, joka ulottuu Pyhäntaalta Padasjoelle ja Hauholle. Rekisteri perustuu pääosin metsästäjien tekemiin havaintoihin ja niiden kirjaamiseen Oma Riista – seurantajärjestelmään.

Merkittävästi tihein talvilaidunalue Pyhäntaan lähellä on ollut Kausa-Rutalahti-alue, jossa hirvet ovat tehneet merkittävää metsätuhoa vuosittain. Nyt tämä laiduntokka on pienentynyt vuodesta 2018. Vaikkakin Pyhäntaan alueet ovat hirvelle elinympäristönä suotuisan metsäiset, ei hirvikanta ole päässyt kasvamaan pohjoisen ja itäisen metsästysnaapureiden kaltaiseksi. Länsi ja etelä naapureilla on asutusta ja peltoisempia alueita, jossa hirvikanta on harvempaa. Pyhäntaalla on kaadettu vuosittain noin puolet syksyn hirvikannasta. Metsästyksen lisäksi hirvivahinkoja ehkäistään nuolukivien sijoittelulla alueille joissa vahinkoriski on pienin. Hirvikolareita ei sattunut alueella vuonna 2019.

Naapuriseurat ovat viestittäneet hirvikannan laskusta kauden 2019-2020 aikana ja sama on näkynyt Pyhäntaan Erämiesten alueella. Etelä-Häme 3 hirvitalousalueen kanta laski alle viranomaisten asettaman alarajan, ollen 2,2 hirveä / 1000 ha, kun viranomaisten tavoiterajat kannalle on asetettu 2,5…3,0 hirveä / 1000 ha. Lähialueella ja Pyhäntaalla vasakanta on havaittu olevan matala ja tästä syystä kannan nousua ei ole odotettavissa lähivuosina. Kanta on ollut Pyhäntaalla pitkään urosvoittoinen, kun taas EH3 hirvitalousalueella kanta on päässyt epätasapainoon naaras / uroksiin, joka on kaksi naarasta yhtä urosta kohden.

Valkohäntäpeura

Valkohäntäpeurakanta vaihteli alkuvuoteen 2018 asti. Tämän jälkeen kanta on lähtenyt kasvuun ensin Asikkalan rajan tuntumassa ja nyt myös keskemmällä Pyhäntaan kylää. Kannan kasvu on erityistarkkailussa ja sille ollaan asettamassa tavoite jonka yli kantaa ei päästetä kasvamaan. Tavoitteesta päätetään vuosikokouksessa. Varsinais-Suomen kaltaista korkeaa peurakantaa varotaan päästämästä alueelle syntymään. Pyhäntaan naapureissa peuraa on erityisesti länsi naapureilla. Naapuria-alueilla ja seuran Asikkalan raja-alueella kanta-arvio on n. 10 valkohäntäpeuraa / 1000 ha. Kaatoluvat tuplattiin kaudesta 2018-2019 kaudelle 2019-2020 ja lupamäärää aieotaan myös kasvattaa tulevalle 2020-2021 kaudelle. Etelä-Hämeen alueella kaadettiin kaudessa 2019-2020 noin 11 000 peuraa,  Pyhäntaalla kaadettiin näistä 12 peuraa. Jatkossa lähialueiden metsästysseurojen kanssa yhteistyö yhteisistä peurakantatavoitteista on erittäin tärkeätä pitämään kanta kohtuullisena.

Talviaikaan kantaa ruokitaan ruokinta-automaateilla sekä sokerijuurikasoista. Kannan verotus on noin puolet kannasta. Metsästys painottuu valikoivaan metsästykseen kyttäämällä näiltä ruokintapaikoilta. Ajometsästys nopean peuran veroittamiseksi on haastavaa, mutta leutojen talvien kohdalla tulee ajometsästys jatkossa olemaan tarpeen, koska peurat eivät käy säännöllisesti ruokinnassa leudon talven aikana. Kasvanut ilveskanta on verottanut valkohäntäpeurakantaa jonkin verran, mutta peurakanta on ilveksen suhteen jo riittävät vahva. Loppuvuodesta 2019 sattui Pyhäntaantiellä yksi peurakolari.

Metsäkauris

Metsäkauriskanta on läntisiin naapurialueisiin nähden pienempi. Metsäkauriskanta on tuplaantunut vuonna 2019 ja on noin 5…7 kaurista / 1000 ha. Kantaa on verottanut korkea ilveskanta. Metsäkaurista ruokitaan samoilta ruokintapaikoilta kuin valkohäntäpeuraakin. Metsäkaurista metsästetään valikoivana metsästyksenä kyttäämällä sekä ajojahtina passiketsjuista.

Villisika

Vahvistettuja villisika havaintoja ei ole ollut lähivuosina. Pysyvämpää villisikantaa on toiminta-alueen ulkopuolella 6-tien eteläpuolella, Orimattilan alueella ja siitä itäänpäin.

Majava

Majaville mahdollisia pesimispaikkoja on vähän. Majavaa ei ole viimevuonna havaittu.

Jänikset

Jäniskanta on runsas. Jänistä metsästetään. Alueella on sekä metsäjänistä että rusakkoa. Alueen jäniksissä on havaittu ihmisiin jäniksen käsittelyn yhteydessä tarttuvaa jänisruttoa vuonna 2018. Tämän jälkeen ei ole havaittu ruttoa.

Sepelkyyhky

Sepelkyyhkykanta kasvoi vuoden 2018 lämpimän kesän seurauksena usean muninnan onnistuttua. Kanta oli myös vuonna 2019 vahva. Sepelkyyhkyä metsästetään vähän. Kantavaihteluita on ja kannan kasvaessa myös maataloustuhot voivat kasvaa ja näin ollen metsästystä lisätään.

Vesilinnut

Suuria määriä riistavesilintupesintää ei ole alueella. Vesilintuja on edellisinä vuosina verottaneet merkittävästi pienpetoeläimet, kuten kettu ja supikoira. Joutsenet ovat runsastuneet alueella ja joutsenet vievät voimakkaasti elintilaa sorsilta. Vesilintujen elinympäristölle parantavat kosteikot olisi tervetulleita. Vesilintuja ruokitaan ja metsästys on vähäistä.

Kanalinnut

Metsäkanalintuja, metsoa, teertä ja pyytä on kohtuullisesti alueella. Lämmin kesä 2018 tuotti hyvän metsokannan. Vuonna 2019 kanta pysyi samana tai hiukan hiipui. Kanalintuja metsästetään alueella, mutta metsästys on ollut vähäistä. Metsätaloussuunnittelussa pyydetään ottamaan huomioon metsäkanalinnuille oleellinen metsän monimuotisuus, toisaalta tiheikköisyys ja toisaalta avoimuus soidinreviireillä sekä sopiva määrä sekapuustoisuutta. Metson soidinalueiden selvittämisessä voimme olla apuna ennen suoritettavia metsätöitä.

Peltokanalinnuista fasaania on vähän ja peltopyytä ei ole havaittu viimevuosina. Niiden kasvatuksen kiinnostuksesta voi olla yhteydessä metsästysseuraan.

Pienpedot, kettu, mäyrä, näätä ja supikoira

Pienpetojen määrä on korkea ja ne verottavat maassa pesivien kanalintujen ja vesilintujen poikasmäärää merkittävästi. Pienpetoja metsästetään hirven metsästyksen yhteydessä, loukuilla, kyttäämällä, houkuttelemalla ja luolapyyntinä. Kapisia eläimiä on kannassa jonkin verran ja niiden määrä on lisääntynyt.

Suurpedot, ilves, karhu, susi ja ahma

Alueen ilveshavaintojen määrä on korkea ja edelleen kasvussa. Naapuriseurojen alueella on havaittu myös korkeita ilveskantoja ja useita pentueita. Ilvestä metsästetään luvan varaisesti. Vuosina 2017-2018 ilveslupamäärä Lahden ja Asikkalan alueella laski alle puoleen, ollen Lahden riistahoitoyhdistyksen alueella 2 lupaa.  Kaudelle 2019-2020 lupamäärä Lahden riistanhoitoyhdistyksen alueella palasi 5 lupaan. Alue käsittää noin 100,000 ha. Varmoja pentuehavaintoja alueella oli 6 pentuetta, joista yksi pentue on vakituisesti Pyhäntaan alueella ollut jo monena vuonna peräkkäin. Pentuetta seurasi 2019-2020 isompi ja pienempi kolli. Yölliset vaellusreiti kulkevat lähellä pihoja ja vuoden 2019 alkupuoliskolla myös pihoissa. Joitain lemmikkikissoja ilvekset ovat alueelta tapaaneet.

Ilves on verottanut alueen peura- ja kauriskantaa. Vahvistettuja susi, karhu ja ahma havaintoja ei ole. Karhua on esiintynyt Asikkalassa ja Heinolassa.

Metsästäjät apuna tuholaistorjunnassa

Maanomistajan toimesta haettuihin tuholaisten torjuntalupiin kuten esimerkiksi räkättirastaan, sepelkyyhkyn, naakan ja variksen tuholaispyyntiin voi pyytää apua metsästysseuralta.

Riistametsänhoitoa metsäkanalintujen elinolojen ylläpitoon

Voit tutustua kurssimuotoisesti riistametsänhoitoon Suomen riistakeskuksen koulutusportaalissa, joka on osa Metsäkeskuksen METSO-hanketta. Voit testata samalla osaamisesi.

Alla video riistametsänhoidosta Metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen tuottamalla videolla

X
X