Metsästysvuosi 2020-2021 vaihtuu 1. elokuuta

Korona-pandemia on ollut osa elämäämme keväästä asti ja jatkuu edelleen. Metsästämään pääsemme kuitenkin melko vähäisillä muutoksilla toimintaamme. Muutoksia ja tarkkaivaisuutta tarvitaan jossain määrin seuruemetsästyksissä.

Riistaa kevään ja alkukesän sää suosi. Monella riistalajilla on havaittu hyvä poikastuotanto kevään aikana ja osalta vielä odotetaan havaintoja poikasten kasvun myötä. Pyhäntaan Erämiesten metsästysalueena on noin 3,000 ha metsiin painottunut alue.

Hirvi

Hirvilupamäärät laski tulevalle syksylle ja talvelle seuran alueella viimevuodesta 20%:lla. Samoin lupiin tuli uroshirveen alhainen verotusedellytys. Pyhäntaan alueella on hirvikanta ollut vuosia selkeästi urosvoittoinen, joten kaatomäärä nyt myönnetyillä lupaehdoilla käytännössä noin puolittuu edellisvuodesta. Alueen hirvikannassa on ollut hiukan laskua viimevuosina, mutta korjausliikettä on pyritty tekemään parina viime vuonna kasvattamalla vasatuotantoa enemmän, kuin jättää hirviä kaatamatta. Vasatuotannon lisäyksellä talven vahingot jäävät vähäisemmäksi, vasojen syntyessä alkukesästä.

Nyt saaduilla kaatolupaehdoilla oletamme, että hirvikanta lähtee kasvuun. Säännöstelymuutos lupaehtoihin tuli niin Lahden seudun RHY:n kuin hirvitalousalueen Etelä-Häme 3:n (EH3) kannan sääntelystä. Pyydämme alueella moottoriajoneuvolla liikkuvia olemaan entistä varovaisempia lähialueen liikenteessä ja metsänomistajia ilmoittamaan entistä herkemmin metsätuhoista myös meille, jotta voimme perustellusti palata edellisten vuosien kaatomääriin. EH3 talveksi jäävän kannan arvio on Luonnonvarakeskuksen (LUKE) määrittelemänä 2,9 hirveä/1,000 ha, kun LUKE vielä maaliskuussa arvio kannan olevan EH3:ssa 2,0 hirveä/1,000 ha. LUKE:n asettama tavoite EH3:lle on 2,5…3,0 hirveä/1,000 ha, jonka perusteella kaatolupia meille kulloinkin kanta-arvion perusteella myönnetään.

Valkohäntäpeura

Kasvanut valkohäntäpeuramäärä on nyt levinnyt koko metsästysalueelle, aiemmin sen esiintyen enimmäkseen Urajärven ja Pyhäntaan rajalla. Viime syksynä oli yksi peurakolari Pyhäntaantiellä 140. Vasoja ei olla vielä nähty riistakemeroissa, mutta kannan suuruudesta johtuen uskomme niitäkin merkittävästi olevan. Toisaalta nuoret vasat ovat erityisesti lisääntyneen ilveskannan helppointa saalista. Myös viime talvena ilves verotti erityisesti valkohäntäpeuran vasoja.

Valkohäntäpeuran kaatolupamäärä viime kaudeksi kaksinkertaistettiin ja edellisestä kaudesta nyt taas kaksinkertaistettiin. Riistakeskuksen ilmoituksen mukaan nykykäsityksen valossa tiheydellä 20-25 peuraa/1,000 ha talvikannassa on merkittävimmät ongelmat vältetty. Olemme seurassa rajanneet kuitenkin jäävän kannan enimmäismäärän 15 peuraan / 1,000 ha. Kanta tulee pysyä hallinnassa myös suhteutettuna seuran metsästäjien kapasiteettiin hallita sopivan kokoinen kaatomäärä tulevinakin vuosina. Olemme kuitenkin kaukana Varsinais-Suomen luvuista, joilla on tavoite päästä alle 40 peuran/1,000 ha vuoteen 2022 mennessä. Suomessa valkohäntäpeuran vahingot kohdistuvat liikenteeseen ja viljelyksiin. Merkittäviä metsätuhoja valkohäntäpeuran osalta ei ole raportoitu.

Valkohäntäpeuran ruokintaa jatketaa, helpottaaksen sen talvehtimista vieraslajina Suomessa ja helpottaakseen nopesti liikkuvan valkohäntäpeuran verotusta varmoilla laukauksilla.

Metsäkauris

Metsäkaurispukin sarvet kasvaneet ja nahka sarvista kuoriutunut. Metsäkauriilla sarvikierto on muita aikaisempi, kuten kiima-aikakin.

Metsäkauriskanta on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana merkittävästi ja vasoja ollaan havaittu myös riistakameroissa. Metsänomistajilta on tullut kuusentaimien vahingoista ilmoituksia, joten metsäkauriin metsäsätys lisätään metsä- ja liikennevahinkojen välttämiseksi. Ilves osaltaan myös verottaa kauriskaantaa.

Ilves

Ilveksien pentueita ja uroksia havaittu viimetalvella

Ilves on tuottanut useampana viimevuonna pentueen Pyhäntaan alueella. Ilveksen poikkeuslupia veroittamiseen on ollut vuosia Lahden seudun RHY:n alueella, mutta niitä ei ole käytetty Pyhäntaan alueella. Ilvekset ovat useamman kerran havaittu pihapiirissä liikkumassa, jonne se ei kuulu. Ilves on tappanut pihoista myös lemmikkikissoja ja raapinut muun riistan metsästyksen yhteydessä metsästyskoiria.

Jänikset

Rusakkoa on paljon ja metsäjänistä on näkynyt entistä vähemmän. Muutama vuosi sitten havaittiin jänisruttua rusakoissa. Kanta on niin suuri, että tautien leviäminen on edelleen todennäköistä. Pelkällä metsästyksellä ei rusakkokantaa saada juurikaan muutosta.

Linnut

Sepelkyyhkyt vierailevat usein metsissä nuolukivillä läpi kesän

Sepelkyyhkyä on metsissä ja pelloilla normaali määrä. Alue ei ole isojen sepelkyyhkytokkien muuttoreitillä. Paikalliset sepelkyyhkyt elokuun puintien aikana parveentuvat ennen pois muuttoa.

Loppukevään ja alkukesän säät suosivat metsäkanalintujen poikueita ollen riittävän lämmin ja kuiva. Hyönteismäärä poikasten alkuviikkojen ruuaksi oli myös kohtuullinen. Metsäkanalintupoikueita ollaan havaittu hyvin, vaikkakin pienpetokanta ja ilveskanta on kohtuu suuri. Toki hetki vielä menee, ennen kuin ne ovat lentokykyisiä, joten vielä pedot niitä voi veroittaa. Kanahaukkoja on myös viimevuosien tapaan alueella verottamassa osan linnuista.

Sorsakantoja ei juurikaan ole. Niitä veroittaa lähinnä pienpedot sekä reviiriänsä akressiivisesti vartioivat joutsenet.

Pienpedot

Pienpetoja ollaan verotettu koko alueelta merkittävästi viimetalven aikana. Pienpedoissa on myös kapia melko runsaasti koko alueella. Pyydämme tarkkailemaan lemmikkieläimien kuntoa kapin varalta.

Korona-pandemian huomioiminen

Paljon voi metsästystä harjoittaa itsenäisesti ja näin metsästys on harrastusmuotona helppo järjestää vaikka Korona-epidemia onkin edelleen läsnä. Suurriistan seuruemetsästykseen ja saaliin käsittelyyn tehdään suunnitelma, joka ottaa huomioon Koronan-leviämisen ehkäisyn. Tuliaisina metsästyksestä on aina välillä riistasaalis kotia, mutta Korona ei todellakaan ole sellainen jota kukaan meistä haluaa tuoda kotia tai muuallekaan.

Liikenne hirvijahdin aikana

Hirvijahdin aloitamme lauantaina 10.10. Käytämme hirvijahdin aikana varoitusmerkkejä kohdistettuna sille alueelle jossa olemme metsästämässä. Metsästyskoiria meillä on käytössä useita ja ne liikkuvat myös tien ylitse omatoimisesti, jos saavat vainun tien toiselta puolen tai menevät hirvien yhteydessä tien ylitse. Valitettavasti ne eivät katsele tuleeko autoja vai ei. Hirvien lisäksi myös valkohäntäpeurat ja metsäkauriit liikkuvat hirvenmetsästyksen paineesta teiden ylitse katsomatta tuleeko autoja tai muita tiellä liikkuvia.

Koirilla on GPS-paikantimet, joten tiedämme niiden liikkeistä jotain ja pyrimme menemään tienvarteen ottamaan niitä kiinni ja varoittamaan tiellä liikkuvia ylityksestä, mutta läheskään aina emme ehdi sinne varsinkaan ennen hirvien kanssa kulkevaa koiraa tai saati että koira antaisi itsensä ottaa pois jahtitilanteesta.

Jos näette oranssipukuisia metsästäjiä tienreunoissa, niin on hyvin todennäköistä, että hirviä ja koiria on lähellä tietä. Pyytäisimme teitä hiljentämään vähintään silloin pieneksi hetkeksi nopeutta omanne ja meidän turvallisuuden parantamiseksi. Vertailuna tietyömailla nopeuksia tiputetaan liikennesäännöillä 30…60 km/h välille. Meillä ei ole tienpielessä nopeusrajouksia, ei betoniporsaita tai muita suojavälineitä oman ja tiellä liikkuvien turvallisuuden parantamiseksi, vaan ainoastaan huoli, ettei lähestyvä hirvi koirien kanssa säntää kenenkään tiellä liikkuvan eteen.

Turvallista tulevaa syksyä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X
X